torstai 6. lokakuuta 2011

Time goes so fast

Ajatella et siitä tulee kohta kaks kuukautta kun lähin Suomesta. On se vaan hirveetä ku aika lipuu vauhdilla ohi. Ennen kun huomaattekaan ni oon jo taas takas Suomessa teijän riemuna/riesana! ;)


Golfille kuuluu hyvää, ranneongelmasta huolimatta. Meillä on joka päivä parin tunnin treenit, joten liika harjoittelu sai aikaan jännetupintulehduksen, mutta ei onneks mitään sen vakavampaa. Eihän se eka kerta oo kun mua teippaillaan urheiluvammojen takia ;) Pelaan siis nyt Varsityssä eli käytännössä osavaltio tasolla ja mul oli jo eka turnauskin toissa päivänä.  Täytyy kyl sanoa et meiniki on täysin erilaista. Peli on täysi kierros (18 reikää), johon menee noin reilu 5 tuntia. Kierroksella kulkee joku mukana ja laskee lyöntejä ja varmistaa ettei kukaan huijaa. Lehdistö pörrää kentillä ja ottaa kuvia ja pelin jälkeen on jopa haastattelut top 10 pelaajille. Kentän par (=ihanteellinen lyöntimäärä) on yleensä ollu siinä 70 tienoilla ja voittaja menee kolmella tai neljällä lyönnillä yli. Eli ihan kateellisena saan kattoo kärkipään pelaamista. Ite oon pelannu välillä vähän paremmin ja välillä sit huonommin. Me ollaan kuitenkin joukkueena menestytty tosi hyvin ja ens viikonloppuna onki sit osavaltion alkukarsinnat, jonne tietyiltä alueilta valitaan vaan kolme parasta joukkuetta ja meijän koulu on just ollu siinä top 3:ssa. Kaupunki, jossa tää turnaus järjestetään on ihan toisella puolella Kansasia, joten ollaan yötä hotellissa. Lähetään päivää aikasemmin, jotta voidaan kävellä se kenttä läpi ja nähä vähän millanen kierros on seuraavana päivänä luvassa. Jännä turnaus siis tulossa.


Host-perheen kanssa kaikki on menny just hyvin. Ennen ku tulin tänne ni huomasin et meil oli paljon samoi harrastuksii, mut mitä paremmin niihin oon tutustunu ni sitä enemmän yhteisii juttui on löydetty. Muutenki koko perhe on ihan ku mun perhe Suomessa. Oikeen nauroin ku mun host-mom tuli kampaajalta ja sil oli samanlainen leikkaus hiuksissa kun mun "oikeella" äidillä..


Home coming on aika iso juttu Amerikassa. Home coming on siis lähinnä high school:ssa ja college:ssa järjestetty perinne, jonka tarkotuksena on toivottaa oppilaat tervetulleeks takas kouluun. Siihen kuuluu yleensä paraati, joku kultturellinen tapahtuma kuten Amerikkalainen futismatsi ja sit tanssiaiset, joihin oppilaat yleensä panostaa puketumisella.

Monien koulujen tavoin myös meillä järjestettiin home coming -tapahtuma. Meijän koulussa se on yleensä lokakuun ensimmäinen viikonloppu. Perjantaina päästiin koulusta aikasemmin ja mentiin kattoo paraatia "keskustaan". Samana iltana oli viel futismatsi ja lauantaina sit tälläydyttiin tansseihin.

Paraati oli yllättävän hieno. Koulun bandi on aikasemminki ollu soittamassa futismatseissa, mut silti se on joteenki tosi vaikuttvan näköstä kun ne marssii niiden soittimiensa kanssa. Paraatissa on ollu tapana et koulun eri harrasteryhmät on edustettuina, mut golf-team ei jostain syystä ollu siellä, vaik melkeen kaikki muut oli. Tänä vuonna home coming teema oli super sankarit, joten muutama batman ja spidermankin bongattiin paraatissa.


Koulun bändi


Home coming queen ja - king ehdokkaat
Futis joukkue
Super heroes
Illalla oli sit futsimatsin vuoro.. Oon nyt käyny kattoo kaks futismatsii ja siel on aina yhtä hyvä fiilis: perus jenkkimeininki, cheerleaderit sun muut. Ennen ku peli alkaa ni koulun bändi tulee soittaamaan kansallisalaulun ja kaikki laulaa sitä käsi sydämellä. Pelistä mä en viel paljoo ymmärrä, mut kyl mä sentään tiiän et millon pitää taputtaa ja millon on parempi olla taputtamatta, joten eiköhän se nyt tälleen aluks riitä. Kun tää kerta oli home coming -matsi ni kuningas ja kuningatar ehdokkaat tuli esittäytyy ja viimesellä erätauolla sit julistettiin home coming queen ja king, jotka oli aikasemmin koulussa oppilaiden kesken äänestetty. Olihan se ihan söpö pari, joka sit lopulta voitti..
Alkumarssit


Cheerleaderit
Peli alkaa aina sillä et joukkue jouksee tollasen julisteen läpi..





Home coming kuningattaren ja kuninkaan julistus
Jalkapallofanit, joilla säännöt on vielä vähän hukassa
Lauantai menikin sit tansseihin valmistautuessa. Mekon ostin jo edellisenä viikonloppuna Wichitasta samalla kun käytiin moikkaamaassa joitain sukulaisia. Aikaa ei ollu paljon ja Wichitassa tulee niin harvoin käytyä, et pienet paineet mekon löytämisessä oli, mut löysin mä sit lopulta jonkunlaisen.

Ite tanssit meni just hyvin; hauskaa oli! Hyvää musaa ja mukavia ihmisiä. Tanssit oli aika paljon erilaisia siitä mitä osasin odottaa. Tosi vaikee kuvailla millast se oli, mut perjaatteessa "paritanssia", mut ei sinne päinkään:D Yksinki pysty tanssii, mut en kyl monia siellä nähny. Jos on yhtään jenkkileffoi kattonu ni tietää mistä mä puhun. Musiikki oli nykymusiikkia eli samat biisit soi ku Suomessa LMFAO:n Party Rock sun muut... En sit tiiä millast ois ollu ilman paria, mut mä kyl tykkäsin:D

Lähtökuopissa
Elly, Kayla ja mä

Vaihtarit: minä ja Kim Kazakstanista
Mä ja David

Meil oli tällä viikolla koulua vaan ma-ke, joten on saanu nyt vähän latailla akkuja monien kokeiden jälkeen.. Huomenna ois tarkoitus mennä Nebraskaan moikkaan mun "isovanhemipia", lauantaina kaverin kanssa yhteen ruotsalaiseen kaupunkiin nimeltä Lindsborg ja sunnuntaina sit suunta kohti Garden city:ä, jossa meil on se golfin osavaltion karsintaturnaus josta maanantaina sit illasta takas. Eipä tässä muuta kun Country must be country wide! :D


maanantai 3. lokakuuta 2011

Kansas State Fair

Huups, on tainnu muutama viikko vierähtää kirjottamatta. Koulua ja kokeita ei pääse pakoon edes Amerikkaan, joten aika vaan ei oo tuntunu riittävän kaikkeen. Mut kaikki ajallaan, eiks nii?:D

Kolmisen viikkoa sitten Hutchinsonissa järjestettiin jokavuotinen Kansas State Fair, jonne tulee ihmisiä ympäri Kansasia. Se on siis aika iso tapahtuma täälläpäin ja se kestää reilun viikon. Alunperin se on perustettu lähinnä farmareille, et ne voi kilpailla kaikessa. Kuka on kasvattanu isoimman kurpitsan tai kenen lehmä on tuottaa eniten maitoa sinä vuonna? Lehmille tehtiin myös näytöksiä ihan ku koirille ja parhaiten käyttäytynyt lehmä sai palkinnon. Yhä useampien katsojien myötä siitä sit kehitty isompi ja nykyaikaisempi tapahtuma. Nykypäivinä fiilis on kun jossain tivolissa, kun lapsille ja nuorille on tuotu maailmanpyörää, vuoristorataa ja kaikkia pelejä. Teatteri tarjos sit ohjelmaa aikuisille. Silti idea on säilyny samana. Eläimet farmareineen oli siis iso osa ohjelmistoa. Ja kyllä siellä vissiin tänäkin vuonna paras lehmä ja isoin kurpitsa valittiin.

Parhaiten menestynyt lehmä vuonna 2011
Suurin kurpitsa tänä vuonna: 366 puntaa
Suurimmat vesimelonit
Niinku oon moneen kertaa jo itsekseni todennu, ruoka on aika iso osa tätä kulttuuria ja se todellakin näkyi myös Fairilla. Ruokakojuja oli kaikkialla, mut ne ei ollu mitään ihan tavallisia nakkikioskeja. Ensinnäkin lähes kaikki oli friteerattua jopa suolakurkut! Annoskoot oli valtavia. Eli jos jotain erehdyit ostamaan ni ongelmaks saatto tulla, ettet vaan kertakaikkiaan jaksanu syödä tai sit ruoka oli niin älyttömän rasvasta et kroppa ei vaan psytyny sulattamaan sitä. Ite tyydyin siis enimmäkseen katselemaan ja suoraan sanoen välillä jopa järkyttymään. Katso ite jos et usko!! :D

Tätä markkinoitiin aamupalana: Patty-makkara kastettu maissi taikinassa, jonka jälkeen syvä friteerattu.
Tarjoillaan vaahterasiirapin kera.
Fairin uutuus: Friteerattujen donitsien välissä, hampurilaispihvi, friteerattu jäätelöpallo (oman valinnan mukaan)
ja pienen pieni määrä vihanneksia pilkottaa siellä pohjalle
Me asutaan ihan Fairin vieressä, joten käytiin siellä aika monena päivänä. Saatiin koulusta jopa yks keskiviikko vapaaks ihan vaan Fairin takia. Monena vuonna lapset oli lintsannu niin paljon koulusta et opettajat päätti sit ihan virallisesti antaa yhen päivän täysin vapaaks. 


Löyty myös eläimiä, jostain ihan muualta kun Kansasista..
Pig race
Maali! Voittajalle oli luvassa keksi, joka jouduttiin jakamaan muiden ahneiden pikku possujen kanssa.
Voista tehtyjä veistoksia.

Sunflower State, joten auringonkukkua oli joka puolella..
Bongasin tuttuja ;)



Tunnelma Fairilla oli aina tosi viihtyisä, mut hienointa oli kuitenkin iltasin, jolloin oli eniten ihmisiä. Ympärillä oli siis paljon naurua ja pimeessä loistavia valoja.  

Ruoka kioskeja 
Ferrish wheel
Mä ja Elly

Faaraolla koristeltu Viikinkilaiva

KS State Fair
Viikko saatiin nauttia Fairin huveista, mut sit se korjattiin pois. Nyt siinä paikalla on vaa iso aukee aidoilla aidattu alue, jossa asuntoautot yleensä majottautuu. Kaikella on aikansa enkä voi ees sanoo et ensi vuoteen, mutta hauskaa siellä silti oli!